Digitaaliset ratkaisut parantavat lasten oppimisvalmiuksia ja tasavertaisuutta 

Voivatko digitaaliset menetelmät auttaa kasvattajia hahmottamaan ja ennakoimaan lapsen oppimisen tarpeita? 

Digitaalisia palveluita on mahdollista hyödyntää entistä tehokkaammin yksinäisyyden ja kiusaamisen kitkemiseen lasten maailmasta sekä lasten asiakasnäkökulman kuulemiseen. Digitaaliset työvälineet voivatkin toimia varhaiskasvatuksen henkilöstön toiminnanohjauksen välineenä, laadun arvioinnissa sekä lapsen kasvun tukemisessa, oppimisen ilon syntymisessä, omien vahvuuksien tunnistamisessa ja kehityksen tukemisessa parhaalla mahdollisella tavalla. 

Digitaaliset menetelmät puhututtavat ja etenkin lasten älylaitteiden käytöstä käydään juuri nyt kriittistä keskustelua. Samalla on selvää, että yhteiskuntamme digitalisoituu ja lasten tulee omaksua taitoja, jotka edesauttavat heitä navigoimaan uusilla areenoilla. Lapset oppivat merkittävän osan tiedoistaan sekä taidoistaan erilaisten medioiden välityksellä. Digitaalisuus tarjoaa opetuksen ja kasvatuksen kentälle monipuolisia ratkaisuja, jotka parhaimmillaan mahdollistavat lapsille tasavertaisemmat lähtökohdat elämään.  

Digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä lapsi voi osallistua aktiivisemmin oman arkensa rakentamiseen

THL:n viime vuonna julkaisema suurtutkimus avaa lapsen perhetaustojen vaikutuksia aikuisuuteen: vanhempien koulutus ja tulotaso vaikuttavat yhä siihen, miten lapsi pärjää elämässään. Tämä on suuri haaste. Tutkimuksen tiedotteessa todetaan, että ”hyvinvointivaltiossa varttuvalla lapsella pitäisi olla mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen ja tasavertaiset lähtökohdat myöhempään hyvään elämään vanhempien taustasta riippumatta. Tämä edellyttää palveluita, jotka tunnistavat lapsen kehitystä vaarantavat tekijät ja jotka pystyvät tukemaan lasten hyvinvointia perhelähtöisesti”. Digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä lapsi voi osallistua aktiivisemmin oman arkensa rakentamiseen, mikä lisää mahdollisuuksia vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Tämä vahvistaa jokaisen lapsen merkityksellisyyden tunnetta.  

VTT:n tutkimuksissa pohditaankin, kuinka esimerkiksi kirjasto ja koulu luovat tasa-arvoa digipalveluiden käytössä: iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta tai statuksesta huolimatta kansalaiset ovat melkoisen tasavertaisessa asemassa digitaalisessa maailmassa. Digitaalisten palveluiden pitää kuitenkin olla toimivia, kannattavia ja ennen kaikkea vastattava kohderyhmän tarpeita. Minun visiossani digitaalisten palveluiden mahdollisuuksia hyödynnetään entistä tehokkaammin yksinäisyyden ja kiusaamisen kitkemiseen lasten maailmasta, leikkimisen tukemisessa sekä mahdollistetaan niiden avulla myös jokaiselle lapselle turvallisia kokemuksia kavereiden kanssa toimimisestaMinua innostaa erityisesti sähköisten palveluiden mahdollisuudet lasten asiakasnäkökulman kuulemiseen ja itsearviointiin. Lasten asiakaskokemuksia varhaiskasvatuksesta ei juurikaan ole selvitetty, vaikka palvelun kehittämisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää tutkia, mitä todelliset asiakkaat ajattelevat. Näitä mahdollisuuksia lähdemme kartoittamaan yhdessä RALLAn kanssa. 

Digitaalisuus auttaa kasvattajia hahmottamaan ja ennakoimaan lapsen oppimisen tarpeita ja siten tukemaan lapsen kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Kun oppimisen menetelmät kohtaavat lapsen tarpeen kanssa, hän voi kokea myönteistä vuorovaikutusta ja vastavuoroisuutta sekä löytää omia vahvuuksiaan ja oppimisen ilon. Parhaimmillaan digitaaliset menetelmät ruokkivat myös luovuutta, mikä puolestaan lisää lasten mahdollisuuksia tuottaa omaa kulttuuriaan esimerkiksi luomalla musiikkia ja elokuvia.  

Digitaaliset palvelut sujuvoittavat lapsen, vanhempien ja päiväkodin arkea 
 

Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tehdä yhteistyötä kodin kanssa ja edistää myös pedagogista dokumentaatiota erilaisilla digiratkaisuilla. Tämä tuo osapuolille selkeän kokonaiskuvan, mahdollisuuden ennakoida arkea sekä suunnitella ja tukea pedagogista työtä lapsen tarpeen mukaan. 

Kasvatustyöllä ja sivistyksellä on yhä enemmän merkitystä yhteiskunnassamme tulevaisuuden rakentajana. Lasten ja perheiden muuttuvat tarpeet haastavat varhaiskasvatusalaa jatkuvasti uudenlaiseen ajatteluun. Ammattitaidolla hyödynnetty digitalisaatio tuo tähän paljon ratkaisuja. 

Olenkin erittäin innostunut tästä mahdollisuudesta lähteä mukaan auttamaan RALLAn matkassa lasten ja nuorten parissa toimivia aikuisia onnistumaan omissa kasvatus- ja koulutustavoitteissaan. Uskomme siihen, että hyvät arjen käytänteet rakennetaan vuorovaikutuksessa laadukkaaseen tutkimustietoon nojaten lapsen yksilöllisiä tai lapsiryhmän yhteisiä tavoitteita kohti. Varmistamme tavoitteen saavuttamisen tutkimukseen pohjaavilla työvälineillä, henkilökunnan osaamisen kehittämisellä sekä sisäisen toimintakulttuurin vahvistamisella. 

 

Tiina Lämsä
Luova johtaja & lasten asiakaskokemusten ja varhaiskasvatuksen asiantuntija

 

 

Linkkejä:  

Vanhimmat
Uusimmat
Sulje (esc)

Popup

Use this popup to embed a mailing list sign up form. Alternatively use it as a simple call to action with a link to a product or a page.

Age verification

By clicking enter you are verifying that you are old enough to consume alcohol.

Etsi

Ostoskori

Ostoskorisi on tyhjä
Palaa kauppaan