Nykypäivän lapset kohtaavat arjessaan monenlaisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa heidän sosiaaliseen hyvinvointiinsa, joka on keskeinen osa lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Teknologian lisääntynyt käyttö, kiireinen elämänrytmi ja perheiden monimuotoisuus voivat tuoda mukanaan lapsen elämään muutoksia ja stressiä sekä vähentää lasten tilaisuuksia luonnolliseen vuorovaikutukseen.
Sosiaalinen hyvinvointi tarkoittaa mm. lapsen kykyä muodostaa ja ylläpitää positiivisia ihmissuhteita, tuntea itsensä hyväksytyksi ja arvostetuksi sekä kokea turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Sosiaalinen hyvinvointi yhdessä hyvinvoinnin muiden tekijöiden kanssa luovat perustan lapsen oppimiselle ja kasvulle. Lapselle liittyminen ryhmään, sen täysvaltaiseksi jäseneksi kasvaminen ja siinä toimiminen -osallisuus ja toimijuus huomioiden- rakentavat lapsen minäpystyvyyden tunnetta, itsetuntoa ja sitä kautta myös hyvinvointia.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH 2022) arvopohjassa mainitaan lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus. Asiakirja velvoittaa siis meitä varhaiskasvatuksen ammattilaisia rakentamaan hyvinvoivaa yhteisöä ja kehittämään hyvinvointipedagogiikkaamme – eli toteuttamaan hyvinvointitekoja varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä.
Hyvinvointipedagogiikkaan liittyy vahvasti lasten osallisuuden tukeminen ja kuuleminen, toisaalta tunnetaitojen pitkäjänteinen ja arjessa kokonaisvaltaisesti toteutuva vahvistaminen. Lasten hyvinvointia tukee leikkitaitojen sekä kaverisuhteiden tavoitteellinen rakentaminen yksilö- ja ryhmätasolla sekä mm. turvallisen ja ennakoidun arjen toteutuminen lapsiryhmässä. Meidän tulisikin rakentaa varhaiskasvatuksen arkeen päivittäin toteutettavia hyvinvointia tukevia tekoja ja toimintamalleja –siis hyvinvointitekoja. Jokaisen kasvatustyötä tekevän tulisi kysyä itseltään, millaisilla keinoilla minä itse voisin tukea lasten vahvan minäkuvan ja itsetunnon muodostumista, jotta heille rakentuisi valmiudet toimia tulevaisuudessa vastuullisena ja hyvinvoivana kansalaisena.
Tunnetaidot hyvinvointia vahvistamassa
Sosiaalista hyvinvointia voidaan vahvistaa tunnetaitoja harjoittelemalla. Tunnetaitojen vahvistaminen on oleellinen osa laadukasta varhaiskasvatustoimintaa ja sen merkitys korostuu entisestään nykymaailmassa. Tunnetaitojen harjoittelemisen avulla lapset oppivat tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään tunteitaan. Tämä auttaa heitä käsittelemään stressiä, ratkaisemaan konflikteja ja luomaan kestäviä ihmissuhteita. Tunnetaitojen harjoittelu edistää lasten oman toimijuuden sekä empatiakyvyn kehittymistä. Meistä jokaisen onkin tärkeää pysähtyä pohtimaan, miten voimme edistää lapsiryhmissämme lasten empatiakyvyn ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, positiivisen elämäkatsomuksen muodostumista, oppimaan oppimisen halua ja iloa sekä terveen itsetunnon ja minäkuvan kehittymistä.
Lapset oppivat tunnetaitoja harjoittelemalla ymmärtämään ja huomioimaan toisten tunteita, mikä vahvistaa heidän kykyään toimia yhteistyössä ja luoda positiivisia ihmissuhteita. Kun lapset oppivat tunnistamaan, nimeämään, kohtaamaan sekä hyväksymään omat tunteensa, heidän itsetuntonsa kasvaa. Lapset oppivat rakentavia tapoja ratkaista erimielisyyksiä ja konflikteja, mikä vähentää kiusaamista ja edistää positiivista sekä toisia kunnioittavaa ilmapiiriä. Tunnetaitoja harjoittelemalla vahvistetaan myös lapsen stressinhallintakykyä, jolloin lapset oppivat keinoja käsitellä stressiä ja ahdistusta rakentavalla tavalla yhdessä aikuisen kanssa. Tunne- ja empatiataitoja vahvistavassa työskentelyssä kannattaa hyödyntää ehdottomasti ilmaisun monia muotoja, esimerkiksi satuja, musiikkia, kuvallista ilmaisua. Nämä mahdollistavat lapselle turvallisen pesän kokea ja ilmaista myös niitä vaikeita tunteita.
Me RALLAssa uskomme, että hyvinvointityö on arvovalinta. Luotamme myös siihen, että lapsiryhmätuntemus, lasten tarpeet, mielenkiinnonkohteet tulevat näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta. Leikki- ja kaveritaitojen havainnointi auttaa kehittämään hyvinvointipedagogiikkaa ja hyvinvointitekoja arjen tasolla. Yhden työvälineen tähän tarjoaa RALLAn havainnointityökalut. Pedagogisen dokumentoinnin ja havainnoinnin rinnalle tarvitaan hyvinvointia tavoitteellisesti rakentavaa pedagogikkaa sekä konkreettisia hyvinvointitekoja.
Autamme mielellämme varhaiskasvatuksen tiimejä tässä hyvinvointityössä.
LÄHTEET:
Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
Lahtinen, L. & Fonsén, E. (2022) Johda pedagogiikkaa- löydä lapsi. Teoksessa Kataja, Elina (Toim.)
Lumoudu lapsesta. 261-272. Hämeenlinna. https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2022/03/lumoudulapsesta.pdf
Kuva: Adobe Stock