Varhaiskasvatuksen toimintaympäristö muutoksessa
Varhaiskasvatustyön toimintaympäristö on viime vuosien aikana monin tavoin muuttunut. Nähtävissä on useita muutostrendejä, jotka ovat jo voimakkaasti käynnissä ja joiden voidaan ennakoida myös tulevina vuosina tuovan uusia haasteita varhaiskasvatustyölle ja siinä tarvittavalle osaamiselle. Uusi varhaiskasvatuslaki edellyttää entistä suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa työotetta (OKM, 2015)
Yhteiskunnan rakenteelliset, kulttuuriset, tekniset ja taloudelliset muutokset ovat vaikuttaneet myös lasten ja perheiden elämään. Keskustelua käydään lasten ja perheiden hyvinvointierojen lisääntymisestä sekä syrjäytymisestä. OKM:n (2014) tekemässä selvityksessä on todettu, että jopa 8% lapsista tarvitsee erityistä tukea kasvuunsa ja kehitykseensä. Varhaiskasvatuksessa on nostettu esiin käytännön osaamishaasteet erityisesti erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrän lisääntyessä. Varhaiskasvattaja voi kokea muuttuvassa maailmassa epätasapainoa omien taitojen ja työn haasteellisuuden välillä, eikä erityisvarhaiskasvatuksen resurssit aina ole riittäviä.
Varhaiskasvatuksen tulisi olla jokaisen lapsen kohdalla aina suunnitelmallista työtä, joka perustuu lapsen yksilöllisten vahvuuksien ja haasteiden arvioimiseen ja tukemiseen. Arviointiin ei ole ollut käytössä validoituja arviointimenetelmiä. Edelleenkin arviointi tapahtuu yleisesti vapaasti havainnoimalla ja tämä johtaa sattumanvaraisiin huomioiden kirjaamiseen. Paitsi luotettavia arvioinnin välineitä, tarvitaan myös uutta osaamista erityisen tuen tarpeen arviointiin ja erilaisten tarvittavien interventioiden tavoitteelliseen toteutukseen. Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa lapsen kehityksestä ja kasvusta, mutta ongelmana on usein tiedon siirtäminen käytännön työhön uusiksi toimintatavoiksi. Osaaminen ja uudet menetelmät eivät siirry käyttöön, mikäli koko työyhteisö johtoa myöten ei sitoudu oman työnsä kehittämiseen. Erilaisissa koulutuksissa hankittua tietoa ja osaamista täytyy jalkauttaa työarkeen. Uudenlaisten työmenetelmien käyttöönotto ja seuranta vaativat systemaattista muutosta koko työyhteisön toimintatavoissa.
Työvälineitä tarvitaan lasten taitojen arviointiin ja tukemiseen
Leikki ja kavereiden kanssa toimiminen ovat lapselle tärkeimpiä oppimisen areenoita ja leikki- ja kaveritaitojen ajatellaan heijastavan lapsen perusvalmiuksia ja taitoja muillakin toiminnan alueilla, kuten tulevassa kouluoppimisessa, päivittäisen elämän tehtävistä suoriutumisessa, erilaisissa kädentaitoja vaativissa tehtävissä sekä erityisesti sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Kaikki lapset eivät kuitenkaan leikki tai osaa leikkiä yhdessä toisten lasten kanssa. Päiväkodin ympäristönä ajatellaan tuottavan lapsille itsestään selvänä mahdollisuuden leikkiin, mutta aina ei ole kysymys pelkästään mahdollisuuksien olemassaolosta, vaan siitä miten lapsi itse kykenee vastaamaan näihin ympäristön tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Laatua työhön digitaalisista ratkaisuista
Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut ja osaava henkilöstö edistävät lapsen tasapainoista kehitystä. Uusiutuva tieto ja muuttuvat tulkinnat lapsuudesta haastavat kehittämään myös varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä ja modernisoimaan työmenetelmiä. Vaaditaan yhä laaja-alaisempaa osaamista ja kykyä hyödyntää soveltaen lasten kanssa työtätekevän verkoston tietotaitoa. Yhdeksi ratkaisumalliksi asiantuntijaverkoston osaamisen jakamiseen on esitetty erilaisten digitaalisten palvelumallien rakentamista. Olemme luoneet RALLA-palvelun tavoitteena tukea varhaiskasvattajia heidän arjen työssään ja edesauttaa moniammatillista vuoropuhelua.
RALLA-palvelu pohjaa kahteen väitöskirjatutkimukseen ja menetelmiä olemme kehittäneet viimeisen kymmenen vuoden aikana yhdessä kasvatus- ja kuntoutusalan ammattilaisten kanssa. Tarjoamme asiantuntevaa tukea lapsen yksilöllisten vahvuuksien tunnistamiseen sekä varhaiskasvatus- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen tuottamalla sähköisiä työkaluja päivähoidon ja kuntoutuksen asiantuntijoiden käyttöön.
Palvelukokonaisuudella ei tavoitella korvattavan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuita, mutta tuottaa lisää osaamista ja luotettavia digitaalisia menetelmiä varhaiskasvatuksen käyttöön arjen arviointiin, tavoitteiden laatimiseen ja pedagogiseen suunnitteluun. Myös terveydenhuollon ja kuntoutuksen tavoitteena on nykyisin arvioida ja tukea lasta tämän omassa ympäristössään ja toimissa, jotka ovat hänelle ja perheelle tärkeitä ja merkityksellisiä ja siksi arjen havainnot nousevat tärkeiksi tässä arviointiprosessissa. Validit välineet auttavat varhaiskasvattajaa tuomaan omat havaintonsa tähän moniammatilliseen keskusteluun. Myös tuleva SOTE uudistus pyrkii rikkomaan eri hallintoalojen rajapintoja ja vastuuta lasten kuntoutuksesta siirretään enemmän arjen toimijoille. Haluamme olla mukana tässä kehityksessä ja tuottaa digitaalisia ratkaisuja erityisesti varhaiskasvatuksen käyttöön.