Päiväkodin vertaisryhmässä lapsi saa kokemuksia toimimisesta yhteisön tasavertaisena jäsenenä. Kavereiden kanssa esikoululainen astuu maailmaan, jossa harjoitellaan yhdessä uusia taitoja, törmätään ristiriitoihin ja selvitetään niitä, jaetaan ja luodaan kokemuksia mielikuvituksen siivittämänä ja opetellaan toimimaan osana suurempaa päiväkotiryhmää.
Tämän tutkimuksen keskiössä ovat esikouluikäisten lasten vertaissuhdetaidot ja vertaissuhteissa ilmenevä kiusaaminen. Tarkastelu kohdistuu lapsen arkipäivään ja sosiaaliseen maailmaan esikoulussa, jonka rutiineihin kuuluu ohjattuja opetustuokioita, vapaata leikkiä, pari- ja ryhmätyöskentelyä, aterioita ja yhdessä ulkoilua.
Lasten keskinäisen vuorovaikutuksen tarkastelu avaa oven lasten omaan toimintaympäristöön, jossa he aktiivisina toimijoina ovat muovaamassa sääntöjä ja kulttuurin rakenteita. Tutkimuksen aineisto on kerätty viidestä päiväkodista lapsia havainnoimalla ja haastattelemalla sekä käyttämällä tutkimusmateriaalina tutkija ja opettaja-arvioijien täyttämiä arviointilomakkeita. Päiväkoti tarjoaa usein ensimmäisen laajan vertaisyhteisön, jossa lapsi muodostaa erilaisia vuorovaikutussuhteita useisiin ikätovereihin. Vertaissuhde määritellään tässä yksilön vuorovaikutussuhteeksi vertaistensa eli kognitiivisen, emotionaalisen ja sosiaalisen kehityksen osalta suunnilleen samalla tasolla olevien lasten kanssa (Pörhölä 2008, 94; Salmivalli 2005, 15–16).
Tässä tutkimuksessa keskitytään lapsen vertaissuhteisiin, mutta luonnollisesti vertaiset muodostavat vain yhden merkityksellisen sosialisaatioympäristön. Tasapainoisen kehityksen näkökulmasta lapsi tarvitsee sekä aikuisten että vertaisten panosta (Hartup 2009). Myös sisarussuhteiden on todettu olevan yhteydessä lapsen kehitykseen (Downey & Condron 2004).
Lue koko tutkimus osoitteesta https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42805/978-951-39-5564-9_vaitos25012014.pdf?sequence=1.