Leikki on ikkuna lapsen maailmaan, vuorovaikutukseen, osallisuuteen ja kehittyviin taitoihin. Kun pysähdymme havainnoimaan leikkiä ja lasten välistä toimintaa, saamme arvokasta tietoa siitä, miten voimme tukea jokaisen lapsen hyvinvointia ja osallistumista ryhmässä.
RALLA-havainnointityökaluja on hyödynnetty useissa suomalaisissa opinnäytetöissä. Opinnäytetöissä havainnointityökalun avulla on tarkasteltu muun muassa lasten leikki- ja kaveritaitoja, vertaissuhteita, vuorovaikutusta, osallisuutta sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyä. Tutkielmat ovat tuoneet esiin erilaisia näkökulmia siihen, miten lapsen havainnointia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen arjessa ja pedagogisen toiminnan kehittämisessä.
Tässä blogissa nostamme esiin esimerkkejä opinnäytetöistä, joissa RALLA-havainnointimenetelmiä on käytetty osana tutkimusta. Opinnäytetyöt havainnollistavat, kuinka monenlaisiin kysymyksiin RALLA voi tarjota välineitä ja miten havainnointitietoa voidaan hyödyntää lasten yksilöllisten vahvuuksien ja tuen tarpeiden tunnistamisessa.
Varhaiskasvatuksen arki on täynnä kohtaamisia, leikkejä, neuvotteluja ja yhdessä tekemistä. Lapsiryhmässä tapahtuu jatkuvasti paljon sellaista, joka voi kiireen keskellä jäädä huomaamatta. Kuka löytää paikkansa leikissä? Kuka tarvitsee aikuisen tukea päästäkseen mukaan? Miten lapset ratkaisevat ristiriitoja ja rakentavat ystävyyssuhteita?
Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää lapsen toiminnan tietoista havainnointia.
RALLA-leikki- ja kaveritaitojen havainnointimenetelmät tarjoavat varhaiskasvatuksen ammattilaisille välineen tarkastella lasten toimintaa järjestelmällisesti. Huomio siirtyy yleisistä vaikutelmista lapsen konkreettiseen toimintaan, yksilöllisiin vahvuuksiin ja mahdollisiin tuen tarpeisiin.
Havainnointi auttaa tunnistamaan lapsen yksilölliset tarpeet
Katja Iso-Kukkulan (2019) opinnäytetyössä Ymmärrä ja ehkäise kiusaaminen varhaiskasvatuksessa! tarkasteltiin RALLA-kaveritaitojen havainnointimenetelmän hyödyllisyyttä kiusaamisen ehkäisemisessä.
Tutkimuksessa havainnoitiin kymmentä 4–6-vuotiasta lasta heidän päiväkotiarjessaan. Lasten kaveritaitoja arvioitiin RALLA-havainnointimenetelmällä, ja havaintojen perusteella suunniteltiin lasten tarpeisiin vastaavia tukitoimia sekä koko ryhmän pedagogista toimintaa.
Opinnäytetyö tuo esiin havainnoinnin merkityksen kiusaamisen ehkäisemisessä. Lasten välisiä tilanteita on tärkeää ymmärtää ennen kuin niihin puututaan. Aikuisen on tunnistettava, millaisista taidoista lapsen toiminta kertoo ja millaista tukea lapsi tarvitsee. Erityisen tärkeää on huomioida, että lasten kaveritaidot ovat yksilöllisiä eivätkä määräydy yksinomaan iän perusteella.
Tämä muistuttaa meitä siitä, ettei lapsiryhmää voi tarkastella yhtenäisenä kokonaisuutena. Jokaisella lapsella on oma tapansa osallistua, olla vuorovaikutuksessa ja rakentaa suhteita muihin.
Leikkitaitojen havainnointi avaa myös vanhemmille näkymän lapsen osallisuuteen
Lapinojan ja Myllysen (2021) opinnäytetyössä tarkasteltiin vanhempien kokemuksia RALLA-leikkitaitojen havainnointityökalusta.
Työssä selvitettiin, miten vanhemmat kokivat työkalun käytön ja millaista tietoa se tarjosi oman lapsen leikistä ja leikkitaidoista. Opinnäytetyö nostaa esiin vanhempien näkökulman lapsen leikkitaitojen havainnointiin. Lapsen leikkitaitojen tarkastelu voi auttaa kiinnittämään huomiota asioihin, joita ei välttämättä arjessa tule ajatelleeksi.
Tämä on tärkeä näkökulma myös varhaiskasvatuksen ja perheiden väliseen yhteistyöhön. Kun lapsen toimintaa tarkastellaan konkreettisten havaintojen kautta, keskustelu lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista saa yhteisen pohjan.
Lapsen leikki ei ole vain lapsen omaa toimintaa, vaan myös mahdollisuus rakentaa ymmärrystä kodin ja varhaiskasvatuksen välille.
Kaveritaidot ja leikkitaidot ovat yhteydessä lapsen ryhmään kuulumiseen
Mari Itkonen-Ratilaisen (2019) opinnäytetyössä Maahanmuuttajataustaisten lasten vertais- ja leikkitaidot varhaiskasvatuksessa tarkasteltiin viiden 4–5-vuotiaan lapsen toimintaa päiväkodin arjessa.
Tutkimuksessa käytettiin strukturoitua havainnointia ja RALLA-leikki- ja kaveritaitojen havainnointimenetelmiä.
Havainnoissa tuli esiin lasten välisiä eroja esimerkiksi toisten lasten lähestymisessä, yhteiseen toimintaan osallistumisessa ja leikkiin liittyvissä vuorovaikutustaidoissa. Myös suomen kielen taidon merkitys nousi esiin lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
Tutkimus muistuttaa siitä, että lapsen osallistumiseen vaikuttavat monet toisiinsa liittyvät tekijät. Leikkiin liittyvät taidot, vuorovaikutus, kieli ja ryhmän toimintakulttuuri muodostavat kokonaisuuden. Havainnoinnin avulla voidaan tunnistaa tilanteita, joissa lapsi tarvitsee aikuisen tukea päästäkseen mukaan yhteiseen toimintaan.
Tavoitteena ei ole arvioida lasta suhteessa muihin, vaan löytää keinoja vahvistaa hänen mahdollisuuksiaan osallistua ja kokea kuuluvansa ryhmään.
Havainnointitiedosta pedagogisiksi teoiksi
RALLA-havainnointimenetelmien keskeinen mahdollisuus on siinä, ettei havainnointi jää pelkäksi tiedon keräämiseksi.
Havaintojen todellinen merkitys syntyy siitä, miten niitä hyödynnetään lapsen arjessa. Kun lapsen vahvuudet ja mahdolliset haasteet tunnistetaan, voidaan esimerkiksi:
- suunnitella leikkiympäristöjä, jotka houkuttelevat lapsia yhteiseen leikkiin
- tukea lasten pääsyä mukaan vertaisryhmän toimintaan
- vahvistaa vuorovaikutus- ja kaveritaitoja arjen tilanteissa
- suunnitella pienryhmätoimintaa lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan
- ehkäistä ulkopuolelle jäämistä ja kiusaamista
- arvioida pedagogisten toimintatapojen vaikutuksia lasten osallistumiseen.
Havainnointi voi myös auttaa kasvattajatiimiä tarkastelemaan omaa toimintaansa. Miten me aikuiset mahdollistamme lasten välisiä kohtaamisia? Huomaammeko myös hiljaisempien lasten tarpeet? Saako jokainen lapsi riittävästi tukea löytääkseen oman paikkansa ryhmässä?
Kun havainnointitietoa käsitellään yhdessä, siitä muodostuu yhteinen väline pedagogiseen keskusteluun ja toiminnan kehittämiseen.
Jokaisella lapsella on oikeus tulla nähdyksi
Opinnäytetöissä esiin nouseva yhteinen viesti on tärkeä: lapsen taitojen ja toiminnan havainnointi auttaa ymmärtämään lasta kokonaisvaltaisemmin.
Yksittäinen tilanne ei kerro kaikkea lapsen osaamisesta. Lapsen toimintaan vaikuttavat esimerkiksi ympäristö, ryhmä, vuorovaikutustilanteet ja tarjolla olevat mahdollisuudet osallistua. Siksi tarvitaan suunnitelmallista ja monipuolista havainnointia.
RALLA-havainnointimenetelmien avulla kasvattaja voi suunnata huomionsa siihen, mikä lapsella jo sujuu, millaisissa tilanteissa hän tarvitsee tukea ja miten hänen osallistumistaan voidaan vahvistaa. Kriteeriperustainen havainnointi helpottaa havaintojen kommunikoimista myös tiimin kesken pedagogisen työn suunnittelussa ja arvioinnissa.
Kun opimme näkemään lapsen toiminnan taakse, pystymme paremmin rakentamaan arkea, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus leikkiä, osallistua, oppia ja kuulua joukkoon.
Etsimme uusia opinnäytetyön tekijöitä!
Havainnointityökalun käyttöä on tutkittu jo useissa opinnäytetöissä, mutta lasten leikkiin, kaveritaitoihin ja vuorovaikutukseen liittyy edelleen paljon kiinnostavia tutkimusaiheita.
Haluamme kannustaa uusia opinnäytetyön tekijöitä hyödyntämään RALLA-havainnointityökaluja tutkimus- ja kehittämistyössään. Erityisen kiinnostuneita olemme yhteistyöstä varhaiskasvatuksen, sosiaalialan, kasvatustieteen ja toimintaterapian opiskelijoiden kanssa. Myös muiden tieteenalojen opiskelijat ovat erittäin tervetulleita.
Olisiko sinun opinnäytetyösi seuraava RALLAa hyödyntävä tutkimus? Let RALLA help with your thesis!
Ota yhteyttä, niin keskustellaan mahdollisista tutkimusaiheista ja yhteistyöstä!
Lähteet
Iso-Kukkula, K. (2019). Ymmärrä ja ehkäise kiusaaminen varhaiskasvatuksessa! Käytännön toiminnassa mukana Ralla-havainnointimenetelmä ja Piki-tunnetaitomateriaali [Ylempi AMK-opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu]. Theseus.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904235781
Itkonen-Ratilainen, M. (2019). Maahanmuuttajataustaisten lasten vertais- ja leikkitaidot varhaiskasvatuksessa [AMK-opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu]. Theseus.
https://www.theseus.fi/handle/10024/170431
Lapinoja, A., & Myllynen, M. (2021). RALLA leikkitaitojen havainnointityökalu: Vanhempien kokemuksia lapsen havainnoinnista [AMK-opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu]. Theseus.
https://www.theseus.fi/handle/10024/498138
Lappalainen, M., & Martikkala, M. (2020). Ollaanko kavereita? Viisivuotiaiden lasten kaveritaitojen tukeminen [AMK-opinnäytetyö, Centria-ammattikorkeakoulu]. Theseus.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061718962
Smolander, E., & Tarkiainen, H. (2017). 3–6-vuotiaiden lasten leikki- ja vertaissuhdetaitojen välinen yhteys: Taitojen välisen yhteyden tutkiminen RALLA-havainnointityökaluilla [AMK-opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu].
https://www.theseus.fi/handle/10024/131900
