Tavoitteellista pedagogiikkaa

Varhaiskasvattajat tekevät maassamme arvokasta ja osaavaa työtä. Uudistuva varhaiskasvatuslaki tuo kuitenkin lisää haasteita varhaiskasvattajan työhön. Varhaiskasvatuksen tulisi olla nyt ja tulevaisuudessa jokaisen lapsen kohdalla suunnitelmallista työtä, joka perustuu lapsen yksilöllisten vahvuuksien ja pulmien arvioimiseen ja tavoitteelliseen tukemiseen, siksi osaamista, työvälineitä ja menetelmiä tulee kehittää edelleen.

Varhaiskasvatuksessa voitaisiin ottaa käyttöön kuntoutuksessa jo käytössä olevaa ja hyväksi todettua dynaamista prosessiajattelua. Prosessimaista arvioinnin ja tavoitteellisen toiminnan mallia voidaan soveltaa sekä yksilötasolla kuin myös ryhmätasollakin.

prosessimalli

Yksilöllisten vahvuuksien ja pulmien huomioiminen vaatii aina objektiivista ja luotettavaa arviointia. Objektiivisen arvioinnin tekeminen onnistuu lapsen arjessa, kun arviointiin käytetään tutkittuja lapsen toimintaa ja osallistumista arvioivia välineitä. Tällaisia RALLA palvelu tarjoaa päiväkotien käyttöön leikkitaitojen ja kaveritaitojen arvioimiseksi. Leikkitaidot ja kaveritaidot kertovat lapsen kyvystä osallistua vertaistensa toimintaan. Osallistuminen arjen ympäristössä on kaiken oppimisen edellytyksenä.

Arviointi ei yksin riitä, sillä vaaditaan myös osaamista ja tietoa siitä, miten arvioinnin tuloksia tulkitaan ja hyödynnetään tavoitteenasettelussa sekä pedagogisessa suunnittelussa. Objektiivisen arviointitiedon rinnalla tarvitaan myös perheen ja lapsen subjektiivista näkemystä tilanteesta. Myös subjektiivisen näkemyksen esiin tuomiseen tulisi käyttää strukturoituja arviointimenetelmiä. Näin varmistetaan systemaattista kaikkien osallisten näkökulmien huomioimista suunnitelmia rakennettaessa.

Lainaan tässä uutta varhaiskasvatuslakia, joka velvoittaa seuraavaan:

” Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.” (Varhaiskasvatuslaki; 7 a § (8.5.2015/580)

Tavoitteiden asettaminen tapahtuu yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Tavoiteasettelussa on huomioitava paitsi subjektiiviset perheen ja lapsen ensisijaisiksi asettamat kehityksen ja oppimisen tavoitteet, myös asiantuntijan objektiivisen arvioinnin kautta keskusteluun tuoma tieto. Yhdessä arvioiden rakennetaan saavutettavissa olevat tavoitteet rajaten ne tärkeimpiin. Laki velvoittaa kerran vuodessa tapahtuvaan uudelleenarviointiin, mutta voi olla tarkoituksenmukaista tarkentaa tavoitteita useamminkin 3-6 kuukauden sykleissä. Lapsen oppiminen voi olla nopeaa ja taitojen kehittyessä myös tavoitteet voidaan asettaa seuraaviin askelmiin.

Lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden sovittaminen ryhmän yhteisiksi tavoitteiksi vaatii uudenlaista ajattelua. Lasten ja ryhmän tavoitteita kuvataan osaamisen muutoksina sitoen ne myös arjen tilanteisiin. Tavoitteet kirjataan aina mitattavaan muotoon ja sovitaan, milloin tavoitteiden saavuttamista arvioidaan.

Kansainvälisessä keskustelussa on noussut esiin haasteita pedagogisten uusien mallien kehittämiseen siihen, miten huomioida hyvinkin erilaisia yksilöllisiä haasteita ja tavoitteita suunniteltaessa ryhmämuotoista toimintaa päiväkodeissa.  Leikin ja kaveritoiminnan mahdollistaminen kaikille voisi toimia hyvänä lähtökohtana suunnittelussa.

You Might Also Like